joulu & uusi vuosi viiveen kera

Alkuun pieni varoituksen sana: luvassa on pidempi postaus, kun laki sallii. Mutta eihän se mitään haittaa! Mutta asiaan...

Nyt kun joulusta JA uudesta vuodesta on kulunut hävettävän paljon, on mun aika ottaa itteeni niskasta kiinni ja kirjotella teille rakkaille että mitenkäs täällä selviydyttiin. Ja voin sanoo, että hienostihan täällä selviydyttiin! Vaikka ei tosin tuntunutkaan joululta alkuunkaan, ja vielä vähemmän uudelta vuodelta. Olin positiivisesti yllättynyt siitä, että vaikka kaikki vanhat vaihtarit sanoo, että joulu on se pahin aika koti-ikävälle, niin mä kyllä selvisin lähes puhtain paperein! Ehkä ajatus siitä, että mä voin kumminkin viettää niin monta joulua Suomessa kun sielu sietää, niin miks ei nyt nauttia vähän erilaisesta joulusta, autto hurjasti.

Jos lähettäisiin liikkeelle kaikkien rakastamasta joulusta. Vietin sen siis mun ensimmäisen perheen kanssa Queretarossa tädin perheen luona. Mukana oli myös mun ensimmäisessä perheessä tällä hetkellä asuva vaihtari Taiwanista. Lähdin liikkeelle jo 23.12 isoäitien ja yhden veljen matkassa. Matka meni mukavasti, kun kattelin koneelta Napapiirin pikajunan, joka kuuluu mun joka vuotiseen "jouluperinteeseen". Kiitos äiti-tonttu, kun sellaset pistit tuleen tänne hihii!

Koko joulu oli tosi lepposaa aikaa: tuli otettua tosi rennosti, nukuttua pitkään, hengailtua yökkäreissä pitkin päivää, katteltua paljon leffoja serkkujen kanssa ja naurettua paljon. Jotenkin oli hirveen huvittavaa, kun Suomessa kalenteri näyttää 24.12, niin otetaan ihan rauhallisesti, ollaan kotona perheen kanssa, käydään sukulaisilla ja joulukirkossa. Me sen sijaan lähettiin serkkujen kanssa ostarille pyöriin! Sielä kun istuttiin jossain peliluolassa, tuli ajateltua että niin tosiaan tänäänhän on sit joulu. Luisteleenkin yritettiin päästä, mutta paikka oli valitettavasti suljettu. Sen sijaan mentiin sit elokuviin kattoon Last Vegas, joka oli ihan hulvattoman hauska. Suosittelen! Kotiin selvittyä alko hervoton laittautuminen, jonka jälkeen syötiin koko suku yhessä. En kyllä ikävöinyt kinkkuja ja muita sörsseleitä, kun tarjolla oli mun rakastamaa kalkkunaa! Nam nam. Kaikki piti pieniä puheita ja oli vaan ihana istua pöydän ääressä ja tuntea, että oikeesti kuuluu tähän perheeseen.

aamulagaus ja piilomainonta / ask: mepppu

päivälagaus

Ruokailun loputtua pelattiin sellasta meksikolaista peliä. Pöydälle oli kasattu erilaisia lahjoja, kaikki istu ympyrässä ja vuorotellen heitettiin isoo noppaa. Aina jos sai parillisen luvun sai ottaa yhden valitsemansa lahjan pöydältä. Kun lahjat oli loppu, mentiin vielä pari kierrosta silleen, että jos sai parillisen luvun niin sai varastaa joltain ihmiseltä valitsemansa lahjan. Suurin kamppailu taidettiin käydä isosta boxista suklaa konvehteja, yllättävää. Kun lahjojen avauksen aika tuli, paketeista paljastu mm. isoäidille stringejä, puhelin laatikosta pikkuautoja, tupakka rasiasta seteleitä, järkyttäviä rannekoruja ja vielä järkyttävämpiä CD-levyjä. Omalla kohdalle sattu sit mm. kaks CDtä, Bethovenin konsertti DVD, pikkuauto, SUKLAATA, ja järkyttävä kaulakoru. Oli kyllä älyttömän hauskaa!

isoäiti ja hälle juuri sopiva lahja

iskä ja sen rinsessat

parhaat pikkuveljet maailmassa!

Jälkiruokien jälkeen oli lasten ehkä eniten odotettu arvonta lahjojen vaihto. Eli aikasemmin jokaiselle oli arvottu yksi henkilö kelle ostaa lahjan ja jokaiseen pakettiin annettiin vielä mukaan Lotto -kuponki. Mulla on aina ollut hyvä arpaonni ja pääsin ostaan lahjan mun pienimmälle veljelle, josta se tykkäs hirveesti. iPhoneen kaiutin ja iTunesiin lahjakortti. Ite sain iskältä kaula- ja korvakorusetin ja sellasen nahkaliivin, joka on aika pähee. Mun Suomen ja Meksikon iskässä on paljon yhteneväisyyksiä ja yks niistä on, että molemmat kyllä osaa ostaa näyttäviä vaatelahjoja hyvällä maulla. Go iskät!

tyylitajuinen pikkuveli nro1

tyylitajuinen pikkuveli nro2

ja kaikki koolla! saluuud

söpö isoäiti

Yön aikana joulupukki oli sit käynyt ja tuonut lisää lahjoja, joita availtiin aamulla. En odottanut mitään lahja ryöppyä, ja olin jo ilonen mun iskältä saamasta lahjasta. Isoäiti-tonttu oli sit vielä ostanut mulle suklaata ja vanhemmilta sain maailman ihanimman ja pehmosimman yökkärin, jolla kelpas köllötellä koko päivä. Kaikkein onnellisimmaks tulin kuitenkin paketeista Suomesta, ihanaa kun läheiset oli niin muistanut! Sieltä tuli villasukkia, suklaata paljon paljon suklaata, lakua, purkkaa, hapankorppuja ja Vain Elämää -sarjan levyt. Tuhannet kiitokset lähetyksistä!

Jotenkin tulin johtopäätökseen, että Meksikossa joulu ei kumminkaan oo niin iso asia. Ei suklaan ylisyöntiä, ei joululauluja ja lapsetkaan ei saa sellasia lahja määriä, mitä Suomessa on tottunut näkeen. Mutta joka tapauksessa oli mukava rauhallinen joulu, joka oli ihana viettää mun maailman parhaitten pikku veljien seurassa.

Päivää ennen kun palattiin Mexico Cityyn lähettiin aamulla aikasin liikkeelle ja mentiin sellaselle klubille. Klubilla en siis tarkota pimeetä paikkaa täynnä tanssivia ihmisiä ja välkkyviä valoja aiheuttamassa epilepsiakohtausta, vaan paikkaa jossa on mahdollisuudet kaikkiin eri urheilumuotoihin. Toki sitä ennen käytiin tankkaamassa erittäin meksikolaisittain aamupalaa. Itehän olin unohtanut bikinit kotiin, niin tuli sit ostettua maailman seksikkäin koko uimapuku, mutta ei se tahtia haitannut. Parin tunnin polskimisen jälkeen suunnattiin veljien, serkkujen ja tän taiwanilaisen tytön kanssa elokuviin TAAS, tällä kertaa vuorossa oli Hobbit.

veljekset kuin ilvekset, tai jotain sinnepäin

quesadillas ja colaa aamupalaks, voiko parempaa pyytää?

Kun viiden päivän Queretaro vierailun jälkeen palattiin kotiin, niin oli kyllä ihana herätä ajatukseen että olin oikeesti tosi ilosilla mielillä menossa takasin mun toiseen perheeseen. Vaikka perheen vaihtoa pelkäsin alkuun niin paljon, niin oon kyllä tosi onnellinen täällä nykysessäkin. En voi sanoo muuta, kun että mulla on käynyt mieletön tuuri! Kotona on ihanan kotosaa, vanhemmat on tosi hauskoja ja ei mitään sellasta tosikko seuraa, kattellaan yhessä leffoja ja kokkaillaan. Isosikon kanssa ollaan ihan siskoskia, ja oli hauska huomata kuinka viiden päivän erossa oleminen tuntu jo oudolta. Lähdinkin sit kotiin palattua heti siskon mukaan viettämään iltaa ja matkassa oli mukana myös saksalaine vaihtari, jonka kanssa ollaan ns. serkkuja.

Pian uusi vuosi kolkuttikin jo ovella ja siitä nyt lyhyt tiivistys. Aamulla käytiin hakeen mun viiminen Suomesta tullut paketti postista ja mentiin mun äidin vanhemmille syömään. Siellä vietettiin iltaa ja tuli naurettua vatsa kipeenä, kun tän taiwanilaisen vaihtarin kanssa ollaan kun pikku vauvoja, jotka opetteleen puhuun. Välillä se espanja ei vaan suju parhaalla mahdollisella tavalla ja saattaa mennä 5 minuttia ymmärtää, mitä ihmiset sanoo. Huolimatta siitä kuinka ne huitoo, elehtii tai hidastaa puhetta. No aina ei voi voittaa. Kotiin tultua laittauduttiin siskon kanssa, alakerrassa muutamia minuutteja ennen vuoden vaihtumista tanssittiin salsaa iskän ohjeistuksella ja olin kuolla nauruun. Kohotettiin malja vuodelle 2014 ja tanssittiin vähän lisää salsaa, rakastan! Yhen aikaan isosiskon poikaystävä tuli hakeen meitä ja lähdettiin vielä vähän lisää tanssimaan. Oli kyllä huippu hauska uusi vuosi!

perus Mexico Cityn ruuhkaa, vaikka ei oltu lähelläkään keskustaa

tän hetkiset papá & mamá

ja rakas systeri

Tässä olis vaikka kuinka turistavaa, mutta ehkä on vihdoin aika pistää vähän jarrua päälle ennen kun mopo lähtee täysin käsistä. Tänään kävin kirjautumassa tän mun saksalaisen "serkun" kanssa uuteen kouluun, jossa startataan sit viikon päästä. Tästä tytöstä tulee yliopisto tyttö, ja voi että kuinka järkyttävän kokonen se campus olikaan.. Tällä hetkellä istun äitin ja siskon kanssa ravintolassa, ja odotellaan että iskä tulis kokouksesta ja päästäis lähteen moikkaan äidin vanhempia. Tässä ravintolassa istuskellessa kahvikupposen ääressä tunnen melkein oloni oikeeks bloggariks. No onneks vaan tunnen oloni.

Uuden vuoden lupauksia en tehnyt, mutta voisin yrittää kirjotella taas vähän ahkerammin!

Ja kiitos kaikista ihanista ja rakentavista kommenteista, niitä on aina kiva

lueskella, että ei kun lisää vaan tulemaan.

Ja täälläkin vielä onnittelut maailman parhaalle kamuselle!! PUSSSS, oot rakas
instagram: emiliaidajulia

Ja tästä löytää vielä synttäri huminaa, hihii.

Nyt pusut ja halit teille,

hipster bloggaaja Julia

Julia?! Jep, uuden vuoden jälkeen käytiin villi keskustelu perheen kanssa, jonka lopputuloksena päätin vaihtaa nimeni. Hups! Julia on siis pitkään kulkenut meijän suvussa ja jotenkin se vaan tuntuu niin sopivalta nyt. Elämä on liian lyhyt, että omistais vaan yhden nimen. Nyt multa puuttuu vaan mun Romeo!