sunnuntai 11. elokuuta 2013

elämää ei sen enempää

Jeppisjepulis minä sä täällä taas! Istuskelen parvekkeella ja nautin auringosta (äiti
älä huoli, oon uitettuna aurinkorasvaan). Tässä on tullut vietettyä viikonloppu
rennosti mun kahden ensimmäisen kokonaisen koulupäivän jälkeen. En vois uskoo,
että ihminen voi olla niin väsynyt, kun perjantaina olin! Mutta niin, ajattelin kertoo
vähän millaista koulu täällä on ja miten se omalla kohdallani on alkanut (hurjalla kahden 
päivän kokemuksella), koska se kiinostaa varmasti monia. 


Tossa on siis mun lukkari, jippii. Koulupäivä alkaa kaikilla kello seitsemän, mikä 
tarkottaa sitä että auto starttaa pihasta 6.30, mikä tarkottaa sitä että herätys on 5.30 oi 
kyllä. Kuten lukkarista näkee, joka päivä on ensin aamulla kolme oppituntia, sit 30 min 
tauko. Sitten taas kolme oppituntia ja tauko, ja sen jälkeen vielä kaks oppituntia, jonka 
jälkeen päästään kotiin. Jos jostain oon ilonen, niin siitä että yks pooitunti kestää vaan 50 
min. Se tuntuu juhlallisen lyhyeltä, kun on tottunut 70 min tunteihin.

Koulu on alkanut tosi kivasti! Jos ei ota sitä huomioon, että ensimmäinen aamu
ei ois voinut mennä enempää putkeen: aamulla kun heräsin en saanut mun huoneen
kattolamppua päälle (älä kysy, en tiiä miten se on edes mahdollista). Lopulta 30 min
ennen lähtöä mun pikkuveli tuli ja napsautti sen tosta vaan, juuh elikkäs. Onnistunutta
aamua ei yhtään helpottanut, että yön aikan mun naamaan oli ilmestynyt jokaisen teini-
tytön pahin vihollinen, finni. Aamun kruunas, kun minuutti ennen lähtöä pimessä pihalla
astuin sit koiran kakkaan. Kengät nopeesti vaihtoon ja ilosena kouluun tuntien ittensä 
rumimmaks olioks maanpäällä. Hahaa no kaikesta selvitään. Mutta niin, tota lukuunottamatta
koulu on alkanut tosi kivasti! 


Oon niin kiitollinen ja onnellinen, että mulla on koulussa Regina, mun enkeli, kokoajan tukena
ja turvana, ja ennenkaikkea auttamassa. Oon saanu ihania kavereita jo ja mun luokkalaiset
tytöt on vaan älyttömän ihania. Ne alko heti innoissaan suunnitteleen kaikkia reissuja mitä
meijän pitää tehä, ne järkkäs mut istuun luokassa niitten keskelle, jotta ne voi kääntää mulle
vähän mite opettajat sanoo ja ne opettaa mulle espnjaa. Lisäks ne on hirveen kiinnostuneita
suomenkielestä, joka on tosi hauskaa. Tuli tosi kotoisa olo, kun hetken selailtuaan mun suomi-
espanja-suomi sanakirjaa yks tyttö kajauttaa luokan toisesta päästä "Huomenta!" hahaa. 
Perjantai aamuna sain tervetuliaislahjaks pussillisen taivaallisia meksikolaisia karkkeja ja kun 
meil oli iltapäivän viiminen tunti peruttu, tytöt uhras aikaansa ja piti mulle kunnon espanjantunnin,
jossa opiskeltiin lukemista ja aakkosia.

Vaikka tässä kuulostaa, että kaikki ois täydellistä ja ihanaa koulussa, niin ei se ihan niinkään oo.
Oppitunneilla mulla on vaikeuksia pysyä hereillä, varsinkin aamulla kello seitsemän, kun istun 
vaan paikallani tekemättä mitään. En ymmärrä opetuksesta mitään ja on tosi turhauttavaa vaan
istua ymmärtämttä mitään, kun esim opettaja kertoo vitsin, kaikki nauraa, ja ite kelaa vaan, et 
varmaan oli hyväkin juttu. Oon yrittäny vähän kirjottaa muistiinpanoja, mutta monet opettajat
antaa ne suullisina, joten no can do. Välillä myös tuntuu, että jotkut opettajat ei oikeen hoksaa, 
et mä oon vaihto-oppilas. Esimerkiks perjantaina, mun toisena koulupäivänä, yks opettaja 
pisti mut lukeen luokassa ääneen espanjaks tekstin pätkän. Camoon hyvä kun itteni osaan 
esitellä espanjaks! No onneks oli vaan puoli luokkaa paikalla ja mun vieressä istuva tyttö 
autto mua, niin siitäkin selvittiin. Sain mä ihan komeet apolodit sit luokkakavereilta 
tehtävästä suoriuduttuani. Elämäähän tää vaan on ja totta myös sekin, että jostain munkin pitää
tää kielenoppiminen alottaa ja tulla pois omalta mukavuusalueelta. En vaan ihan osannut 
odottaa, että se tapahtuis tällä tavalla ja näin aikasin.


welcome to my life
Perjantaina koulun päätyttyä suorastaan hypin riemusta, että on viikonloppu ja saa levätä. Tää on 
kyllä ollut todellinen hölläily viikonloppu. Ah! Parjantai-iltana kaikkien suunnitelmien ja 
miettimisten jälkeen päädyttiin siihen, että mennään vaan Reginalle hengaileen. Oli kyllä
älyttömän hauska ilta, kun kokattiin pastaa italialaisittain, naurettiin paljon, katottiin kaks leffaa
ja syötiin poppareita. Leffalistalla oli mun kaks lempparileffaa: 10 Things I Hate About You ja
Hairspray. Oli varmaan kuulemisen arvonen se enkelikuoro mikä Hairspraystä seuras hahaha.

mun masterchefit
Lauantaina nukuin ansaitusti pitkään ja vietettiin kunnon perhepäivää. Kelpaa, koska rakastan 
ylikaiken mun ihanaa perhettä! Käytiin torilla aamupala-lounaalla, jossa söin älyttömän hyviä 
torilloja. Sit suunnattiin meijän lähimmälle "pienelle" ostarille ostaan kaikille lapsille 
koulutarvikkeita ja niitä tuli paljon huhhuh! Sit mentiin leffaan kattoon Now You See Me. 
Leffateatteri ei ollut mikään ihan normi, vaan se oli sellanen VIP -teatteri. Se siis tarkottaa sitä, 
että tuolit sielä on kun kotiteatterista: nahkaset, isot ja pehmeet, ja ne sai kallistettuu 
makuuasentoon. Ennen leffaan menoo tilataan menusta ruokaa, mitä haluaa leffassa syödä ja 
koko leffan ajan portaissa seisoo tarjoilijoita, joilta nappii painamalla saa tilattua lisää ruokaa, 
juomaa tai herkkuja. Ja leffakin oli hyvä! Hassua, kun oon tässä puhunu nyt kolme viikkoo 
englantia, niin leffatkin jo ymmärtää tosta vaan enkuks. Illalla käytiin vielä hakeen ah niin 
ihania churroja (viikon sisään mun toinen kerta jo, tervetuloa vaihtarikilot). Yhtäkkiä sain 
viestin Reginalta, että tuu ulos täällä on kavereita, jotka haluu nähä sut. Aattelin, et okei sielä 
on varmaan jotain perhetuttuja et ei täs mitään. Pihalle päästyäni tunnistan kolme meijän 
koulun poikaa, joden kanssa en ollut koskaan ees puhunut, kävelevän mua kohti. Ei siinä 
mitään, juteltiin pihalla hetki kunnes iskä kutsu ne sisään. Sisällä kiusallisuusaste oli noin 
sata hahaha, mut ei se mitään, oli ihan mukavaa saada uusia tuttavuuksia! Ja nyt on jotain, 
mille voi nauraa kuukausien päästä. Lopulta illan kruunas Fazerin suklaalevy, joka korkattiin 
veljien kanssa. Oli hyvä mennä onnellisena nukkumaan! 


torilla syömässä

leffateatteris mukavaa ja kauniit jalat

mää ja veikat ja iltajyynäys

Tänään koko perhe on vaan nauttinut sunnuntaista ja löhöillyt ja keräillyt voimia huomenna 
alkavaan arkeen. Voisin pakata vaikka mun uuden koulurepun valmiiks. 

Kuuluillaan taas Suomi, täällä kaikki
on paremmin kun hyvin!
Emppu

PS. Sori nää iPhone kuvat. Pitäs ostaa pokkari, niin tulis otettua kuvia oikeella kameralla hahaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti